torstaina, marraskuuta 23, 2006

Ihanaa, Paulig, ihanaa!

Silmiini osui muutama päivä sitten Pauligin hallituksen puheenjohtajan Bertel Pauligin haastattelu. Haastattelija ihmetteli, että mistä rahat uuteen paahtimoon ja miksi Suomeen? Eikös täällä ole työvoima kallista?
Paulig totesi siihen tapaan, että ei se työvoima täällä nyt eurooppalaisessa verrannossa niin tavattoman kallista ole. Tulee ottaa huomioon sekin, että suomalaisessa yhteiskunnassa on korkea koulutus ja sosiaali- ja terveysturva, jonka seurauksena työvoima on tasokasta.
Suomeen kannattaa rakentaa, koska suomalaiset juovat kahvia erittäin paljon. Bertel Pauligin mukaan hänen henkilökuntansakin on aatteeseen niin syvästi sitoutunut, että jos verikokeen ottaisi, suonesta tulisi mokkaa.
Kyseessä on perheyritys. Omistajuudella on merkitystä sen suhteen, missä nuotit annetaan.
Tällaiset puheenvuorot saavat mielen viheltämään ja nostavat intoa.
Teollisuuden ja liike-elämän julkisuudessa olleet tempaukset ovat synnyttäneet teillä ja aitovierillä kysymyksiä, että huoripojatko täällä rulaa? Tilanne luo otollisen markkinointi-iskun paikan tahoille, joilla on patrioottisia intressejä. Kun holtiton meno yltyy, mitäpä parempaa siihen voisi todeta kuin: Minä juon nyt kahvia!
Kaikki on myynnissä. On tärkeää, että ne tahot, joilla on juurevuutta ja selkärankaa, tulevat esille.
En ihmettele, että suomalaiset juovat kahvia. Meillä vaikuttivat pitkään sukupolvet, jotka olivat saaneet korviketta ja joille oikea kahvi oli ylellisyyttä. Olen maistanut korviketta, kuten pettuakin ja voin puolueettomana todistajana todistaa, että kumpikaan ei ole suussa sulavaa.
Pauligin tuote on brändätty Paulatytöin, jotka viittaavat Suomineitoon. Kun olin pieni poika Helsingissä, parhaimpiin hetkiin kuten Mumin luo mentäessä, ostettiin Presidenttiä.
Suomi on myynnissä. Pauligilla on oivallettu, että on se kaupan suomalaisille itselleenkin. Siitä takuuvarma menestys.
Minä juon nyt kahvia!